Astarforquest Z

Tänään hypättiin Starin kanssa vähän isompaa rataa. Viimeksi tehtiin innareita ja pienempiä tehtäviä, joten nyt esteitä oli nostettu reilusti. Verkassa hypättiin pari matalampaa estettä, mutta Star oli heti sitä mieltä, että nekin olisi pitänyt hypätä ainakin metrin ilmavaralla. Sain heti alkuun muistutuksen siitä, että pelkkä kädellä pidättäminen ei riitä, vaan hevonen pitää saada takaisin myös istunnalla. Ihan aiheellinen huomautus, vaikka sen onkin kuullut ennen.

Ratana oli vähän aikaratsastuksen tyylinen tehtävä. Siinä sai itse päättää, ratsastaako joissain kohdissa pitkän vai lyhyen tien, joten piti oikeasti miettiä mitä oli tekemässä. Ensimmäisellä kierroksella jäin pari kertaa vähän arpomaan, ja sen kyllä huomasi. Kun itse epäröin, Star alkoi vain tarjoamaan omaa ratkaisuaan, eikä lähestymiset olleet ihan sellaisia kuin olisi pitänyt.

Star tuntui muuten tosi hyvältä. Se oli innokas, mutta ei lähtenyt missään vaiheessa ihan käsistä. Isommille esteille se itse asiassa rauhoittui vähän verrattuna verkkaan ja hyppäsi paljon siistimmin. Minun olisi vain pitänyt tehdä päätökset aikaisemmin eikä jäädä viime hetkellä miettimään, kumpi reitti olisi parempi. Toisella kierroksella päätin vain luottaa ensimmäiseen ajatukseen ja ratsastaa sen mukaan. Se toimi paljon paremmin. Kun olin itse varmempi, Star oli paljon helpompi ratsastaa ja kaikki tuntui loksahtavan paikoilleen. Loppurata sujui ilman suurempia säätöjä, ja siitä jäi kyllä hyvä fiilis.

Tämän päivän valmennuksessa tehtiin jumppasarjaa. Verkattiin ensin yhdellä pystyllä ja pysty-pysty-sarjalla ennen kuin siirryttiin varsinaiseen tehtävään. Jumppasarjassa oli kuusi estettä, ja jokainen oli vähän edellistä korkeampi. Mitään jättiesteitä ne eivät olleet, mutta sen verran kuitenkin, että Star joutui oikeasti käyttämään itseään. Jo verkassa huomasi, että Starilla oli taas vähän liikaa virtaa. Uralla se oli ihan hyvin kuulolla, mutta heti kun käänsin kohti estettä, tamma päätti, että nyt mennään. Se ampaisi muutaman askeleen ennen estettä ihan omalla moottorillaan ja hyppäsi taas sellaisella ilmavaralla, ettei sille olisi ollut mitään tarvetta.

Valmentaja laittoi lähestymispuomit esteiden eteen, jotta Star joutuisi vähän katsomaan jalkojaan eikä voisi vain rynnätä esteelle. Muutaman kolauksen jälkeen se alkoi oikeasti keskittyä paremmin. Ennen jumppasarjaa laitettiin vielä yksi puomi varmuuden vuoksi, ja sain ohjeeksi ottaa pieniä pidätteitä lähes joka askeleella, istua rauhassa satulassa puomille asti ja myödätä vasta sen jälkeen.

Ensimmäinen yritys meni ihan kohtalaisesti. Star tuli edelleen vähän turhan innokkaasti sisään sarjalle, mutta pysyi kuitenkin paremmin hallinnassa kuin alussa. Sarjan loppupäässä vauhti kuitenkin kasvoi sen verran, että pari viimeistä puomia tuli alas. Ei mitään isoa virhettä, mutta kyllä siitä huomasi, että laukan olisi pitänyt pysyä lyhyempänä koko tehtävän ajan.

Toisella kerralla keskityin paljon enemmän siihen, etten päästänyt laukkaa valumaan pitkäksi heti ensimmäisten esteiden jälkeen. Se auttoi yllättävän paljon. Star malttoi odottaa paremmin eikä enää hätäillyt jokaiseen hyppyyn. Sarja tuntui tasaisemmalta, ja vaikka se oli edelleen innokas, se pysyi paljon paremmin mukana siinä, mitä minä pyysin.

Valmennuksen jälkeen käveltiin pitkät loppukäynnit kentän ympärillä. Star oli selvästi vieläkin vähän täpinöissään, mutta alkoi vähitellen puhaltaa ja venyttää kaulaansa, kun vauhti saatiin pois. Se jäi välillä katsomaan kentälle jääneitä esteitä siihen malliin, että olisi varmaan mielellään hypännyt vielä yhden radan. Tallissa riisuin varusteet ja huuhtelin hikisimmät kohdat nopeasti, mistä Star ei tietenkään ollut erityisen mielissään. Lopulta tamma pääsi takaisin karsinaansa iltaheinien ääreen, ja päivän treenit olivat selvästi unohtuneet saman tien.

Tänään päätin piristää Starin treeniviikkoa pienillä hyppyharjoituksilla maneesissa. Se oli jätetty aamulla tarkoituksella sisälle, joten hain sen suoraan karsinasta. Star seisoskeli melko uneliaan näköisenä, eikä näyttänyt olevan kiire mihinkään. Harjasin sen huolellisesti ennen varustamista. Star nautti rapsuttelusta ja harjauksesta niin kauan kuin en painanut harjalla liian kovaa. Pari kertaa se luimi korviaan ja mulkaisi minua siihen malliin, että viesti tuli varmasti selväksi. Onneksi tamma unohti loukkauksensa nopeasti ja rentoutui taas silmät puoliummessa. Varustin sen rauhassa, kiristin satulavyön vähitellen ja lähdettiin maneesiin, jossa rata odotti valmiina.

Heti esteet nähdessään Star heräsi kunnolla. Selkään nouseminen vaati hetken malttia, koska tamma olisi ollut valmis lähtemään saman tien. Verkkasin kuitenkin huolella ennen ensimmäistäkään hyppyä. Aluksi Star oli aika vauhdikkaalla tuulella ja olisi mielellään vienyt minua esteeltä toiselle vähän omaan tahtiinsa, mutta vähitellen se alkoi kuunnella paremmin.

Kun aloin hyppäämään, Star oli juuri niin innoissaan kuin odotinkin. Korvat olivat tiukasti eteenpäin koko ajan, ja välillä sai kyllä muistuttaa, että minä päätän, mille esteelle seuraavaksi mennään. Kun pidin laukan tasaisena ja muistin ratsastaa huolellisesti, hypyt sujuivat oikein hyvin. Treenin lopussa oli pakko vähän nauraa, kun Star jäi katsomaan minua korvat hörössä ihan kuin olisi ihmetellyt, miksi lopetettiin juuri silloin.

Loppukävelyiden jälkeen riisuin varusteet, huuhtelin hikisimmät kohdat ja kylmäsin jalat. Kun Star oli saanut loimen päälleen, vein sen takaisin karsinaan kuivumaan. Tamma käveli tyytyväisenä heinilleen, ja siitä näki hyvin, että pieni hyppypäivä teki sille hyvää.