Wareham Skyforger

Tänään pääsin työskentelemään Skyen kanssa, ja vaikka en ollut aiemmin ratsastanut sen kanssa valmentajan silmän alla, lähdin tehtäviin luottavaisin mielin. Valmentaja kasasi kentälle esteet ja pyysi meitä aloittamaan verryttelyn itsenäisesti kevyessä ravissa ja laukassa samalla, kun hän seurasi työskentelyämme.

Jo verryttelyssä Skye tuntui hyvältä. Se liikkui energisesti eteenpäin, mutta pysyi silti hyvin avuilla. Verryttelyhypyt otettiin yksittäiselle pystylle isolla ympyrällä ratsastaen. Skye hyppäsi varmasti ja tasaisesti, ja minun piti keskittyä pitämään rytmi hyvänä sekä ratsastamaan jokainen lähestyminen huolellisesti loppuun asti.

Varsinaisissa tehtävissä keskityimme suhteutettuun väliin ja laukan säätelyyn. Valmentajan ohjeiden mukaan aloitin tulemalla välin lyhyemmässä laukassa, tavoitteena viisi askelta. Ensimmäisillä kerroilla Skye yllätti energisyydellään, ja jouduin pidättämään sitä napakammin kuin olin ajatellut. Valmentajan ohjeiden avulla sain kuitenkin nopeasti paremman tuntuman, ja pian pystyin vaikuttamaan laukkaan pienemmillä ja tarkemmilla avuilla.

Kun lyhentäminen alkoi sujua, valmentaja pyysi meitä tulemaan saman välin uudelleen, mutta tällä kertaa laukkaa pidentäen niin, että väliin mahtui neljä askelta. Tämä tuntui Skyelle selkeästi luontevammalta. Se vastasi hyvin eteenpäin vieviin apuihin ja säilytti rytmin helposti. Minulle jäi tunne, että tämän orin kanssa laukkaa on usein helpompi pidentää kuin lyhentää, vaikka harjoitus auttoi selkeästi myös kokoamaan sitä paremmin.

Lopuksi siirryimme sarjaesteelle, jossa tehtävänä oli hypätä pysty ja sen jälkeen yksi laukka-askel okserille. Valmentaja muistutti ratsastamaan tehtävän rauhallisesti mutta riittävällä teholla, jotta molemmat esteet ylittyvät sujuvasti. Skye suoriutui tehtävästä todella hyvin, eikä se tuottanut meille vaikeuksia, vaikka estekorkeutta nostettiin useamman kerran. Loppuverryttelyn tein ohjeiden mukaan itsenäisesti kevyessä ravissa, antaen Skyen venyttää ja rentoutua. Treenistä jäi hyvä fiilis, ja erityisesti laukan säätelyyn saatiin onnistumisia.

Skyen kanssa valmentaja suunnitteli ratsukon pään menoksi pääasiassa jumppailua. Tämä osoittautui hyväksi ratkaisuksi, sillä jo alkuverryttelyssä Skyesta paistoi hieman jäykkyys. Valmentaja neuvoi minua tekemään paljon selviä tempon muutoksia, ja huomasin pian, että myös laukka alkoi kehittyä huomattavasti vetreämmäksi.

Lopulta aloitimme varsinaisen hyppäämisen jumppasarjalla. Valmentajan ohjeiden mukaan otin rohkeasti jalustimet satulan eteen ristiin, mikä antoi hyvän mahdollisuuden keskittyä tarkkaan ratsastukseen. Aluksi sarja sisälsi vain kaksi ristikkoa, mutta suoritusten edetessä valmentaja lisäsi sekä esteitä että korkeuksia pitäen treenin kuitenkin melko iisinä. Ratsastukseni sujui pääosin siististi, joten pystyimme keskittymään pieniin yksityiskohtiin istunnassa ja yhteistyön hiomiseen Skyen kanssa.

Skyen kohdalla pääajatuksena oli herätellä se esteiden maailmaan ja avata lihaksistoa. Hypyt muuttuivat koko ajan vetreämmiksi ja tasaisemmiksi, jolloin minun oli helpompi keikkua mukana ilman jalustimia. Valmentaja korosti, että minun tulisi kiinnittää huomiota erityisesti jalan pysymiseen paikallaan hypyissä ja ohjastuntuman tasaisuuteen.

Lopuksi sain palauttaa jalustimet paikoilleen, ja suoritimme vielä koko jumppasarjan seitsemällä esteellä, viimeisen ollessa vajaan metrin korkuinen. Koko suoritus oli tasaisen pehmeä, ja Skyen nautti silminnähden hyppäämisestä sekä siitä, että ratsastaja oli määrätietoisesti sen johtajana.